Aurinko, palmut ja jääkiekkomaila

Tags

, , , , , , , ,

Ajaessani palmujen reunustamaa rantakatua ilmastointi täysillä, ohjasi navigaattorini kääntymään oikealla puolella olevalle parkkipaikalle. Parkkeeraan auton vaalean rakennuksen edustalle. Astuessani palmujen välistä ja avatessani areenan oven mietin, että voiko näillä leveyspiireillä vesi muuttua jääksi. Viileän ilman tuntiessani ja maaliraudan kilahduksen kuullessani tiedän olevani oikeassa paikassa.

Tällä kertaan blogin kirjoitusvuorossa on Universal Playersin työntekijä (ja alumni) Annika V. Olin tutustumassa uuteen ja mielenkiintoiseen jääkiekkoaiheiseen projektiin Floridassa, josta kerron tässä jutussa. South Florida Hockey Academy on jääkiekkoa rakastavan unelma! Siellä yhdistyvät ammattitaitoinen valmennus ja kehittymisen mahdollisuudet pelaajan – niin jäällä, kuin jään ulkopuolellakin.

coaches6

South Florida Hockey Academy

South Florida Hockey Academy on suunniteltu tarjoamaan jääkiekkoilijoille kokonaisuuden, jollaista Floridassa ei ole aiemmin nähty. Valmentajat Olli Jokinen, Petr Sýkora, Tomás Vokoun ja Radek Dvořák takaavat ammattitaitoisen valmennuksen tuhansien NHL-pelien kokemuksellaan. Organisaatiolla tulee olemaan täyden jääkiekkokauden pelaavia joukkueita kaikissa ikäluokissa 10-vuotiaista aina 18-vuotiaisiin ja joukkueet pelaavat Pohjois-Amerikan kovimmalla AAA-sarjatasolla. Tämän lisäksi SFHA tarjoaa myös lyhyempiaikaisia leirejä, klinikoita ja kiekkokouluja eri ikäisille pelaajille, joista yksi mielenkiintoisimmista on Pro Summer Camp, joka on suunnattu NHL ja muille ammattilaispelaajille sekä yliopisto- ja high school-sarjoja pelaaville nuorille.

Universal Players ja South Florida Hockey Academy yhteistyö

Universal Players on tehnyt tiiviisti yhteistyötä SFHA:n kanssa aina sen perustamisesta asti ja Universal Playersin toimitusjohtaja Mikko Saarni toimii myös SFHA:n General Managerina. Mikko ja Olli Jokinen ovat suunnitelleet akatemiaa usean vuoden ajan ja tuloksena on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät NHL-kokemus ja huippuvalmennus sekä toisaalta Universal Playersin tietotaito opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Universal Players on lähettänyt jääkiekkoilijoita eri puolille Pohjois-Amerikkaa jo kahden vuosikymmenen ajan opiskelemaan ja urheilemaan ja SFHA on yksi uusi loistava mahdollisuus Universal Playersin jääkiekkoilijoille.

 mikko-olli

U16 AAA -joukkue aloittaa syksyllä 2017

Syksyllä 2017 SFHA:ssa aloittaa U16 AAA joukkue, joka pelaa täyden kauden turnauksia ja otteluita ympäri Pohjois-Amerikkaa. Joukkueessa tulee pelaamaan floridalaisia jääkiekkoiljoita sekä muista osavaltioista ja maista rekrytoituja pelaajia, jotka ovat syntyneet vuosina 2001 ja 2002. Universal Players vastaa SFHA:n eurooppalaisten pelaajien rekrytoinnista ja U16 joukkuetta tulevat vahvistamaan useat eurooppalaiset pelaajat ainakin Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Tšekeistä ja Slovakiasta.

“Ensimmäinen Pro Camp oli Akatemialle suunnattoman hieno menestys ja yksi osa meidän suunnitelmaa tarjota eri ikäisille ja tasoisille pelaajille mahdollisuuksia kehittyä joka osa- alueella. Seuraava iso askel on meidän U-16 ”AAA” joukkue, joka aloittaa kautensa elokuussa 2017. Tulemme pelaamaan kaikkia Pohjois- Amerikan parhaita joukkueita vastaan ja meillä on mahdollisuus antaa pelaajille ympäristö, jossa kiekkoilun taso on paras mahdollinen koulun tärkeydestä tinkimättä. Mielestämme parempia olosuhteita on vaikeaa etsiä mistään päin maailmaa ja tavoitteenamme on rakentaa joukkue, joka on maailma parhaita”, – Mikko Saarni, GM, South Florida Hockey Academy

Asuminen ja opiskelu

SFHA:n Floridan ulkopuolelta tulevat pelaajat opiskelevat täysipäiväisesti Floridassa tasokkaassa boarding schoolissa ja asuvat siis myös koulun campuksella. Yhteistyökouluna toimii Universal Playersin pitkäaikainen yhteistyökoulu Saint Andrew´s School Boca Ratonissa, joka on yksi parhaista boarding schooleista Pohjois-Amerikassa ja vain kivenheiton päässä SFHA:n jäähallista. Universal Players on viimeisen kymmen vuoden aikana lähettänyt kouluun opiskelemaan mm. golfia, uintia, jenkkifutista, koripalloa ja cheerleadingia harrastavia nuoria ja tulevaisuudessa siis myös jääkiekkoilijoita.

emmi-manninen

Tällä hetkellä Saint Andrew´s Schoolissa Universal Playersin kautta opiskelevaa Emmiä lainaten: ”Toivon, etten valmistuisi koulusta ikinä, sillä haluaisin viettää täällä vielä muutaman extra vuoden!”

Näin jääkiekon parissa kasvaneena ja entisenä tyttökiekkoilijana kuvailisin akatemian toimintaa seuraavilla sanoilla: ohjaava, sitoutunut, ammattitaitoinen ja ylpeä.

Ohjaava= jääharjoitus näytti painottuvan vahvasti yksilötreenaamiseen ja lajinomaisia harjoituksia tehtiin jäällä sekä sen ulkopuolella oheisharjoituksessa.

Sitoutunut= koko ”akatemiaperhe” oli paikalla perjantai-aamun harjoituksissa. Leiriläiset ja coachit olivat jäällä. Kuntovalmentaja ”Manny” valmisteli lajinomaista kuntopiiriä ja huoltotiimikin oli juuri saanut parit luistimet teroitukseen.

Ammattitaitoinen= yli 4400 NHL-ottelun kokemus sai homman näyttämään helpolta.

Ylpeä = ”herää tähän päivään päättäväisenä ja mene nukkumaan tyytyväisenä”

sfha5

Vaikka varsinainen U16 joukkue starttaa vasta ensi kaudesta niin tänä kesänä SFHA:n Pro Summer Campille osallistui jo iso joukko Universal Plaeyrsin nuoria, jotka valmistautuivat leirillä tulevaan kauteen enne suuntaamista omiin kouluhinsa New Englandiin ja Kanadaan. Pääsin vierailullani haastattelemaan meidän poikia ja tässä heidän kommenttejaan kesäleiristä:

”Kaikki oli ihan tiptop kunnossa. Koutsit, treenit, huoltajat ja muu henkilökunta ihan ammattilaistasoa. Itsellä tuli heti semmoinen fiilis vikana päivän jälkeen, että on pakko tulla ensi kesänä uudestaan.” Oskari Hiltunen, Universal Players opiskelija 16-17

”Leiri oli kokonaisuudessaan hyvä. Valmennus ja huolto toimivat hyvin ja jäät olivat hyviä. Workoutit oli tarpeeksi raskaita ja monipuolisia.” -Oula Suutarinen, Universal Playersin opiskelija 16-17

”Leiri oli tosi hyvin organisoitu myös maalivahdille. Reenit oli kyllä kovia ja tuntu valmiilta, kun lähti koululle. Jäällä sain hyviä vinkkejä ja esimerkiksi jäissä pelaaminen parantui. Oli kyllä kunnia olla osa leiriä, ja varmasti ensi kesänä uudestaan, jos siihen mahdollisuus on! Pitää vielä loppuun laittaa kiitokset Up väelle ja leirin väelle!” Verneri Virtanen, Universal Players opiskelija 16-17

Sulkiessani hallin ovet ymmärsin merkityksen Florida Panthersien jo menneeseen aikaan viikatun uniformun olkapäätoppauksen logon: aurinko, palmu ja jääkiekkomaila.

Mukavaa syksyä kaikille Universal Playersin toimistolta!

Cheers,

Annika

This slideshow requires JavaScript.

SF Hockey Academyn nettisivut: www.sfhockeyacademy.com

Saint Andrew´s Schoolin nettisivut: www.saintandrews.net

First Day of School

Suurinosa UP:n  oppilaista on päässyt perille Amerikassa ja aloittanut koulunkäynnin. Lopuissakin kouluissa uusi kouluvuosi alkaa viimeistään Labor Dayn jälkeen, joka on aina syyskuun ensimmäinen maanantai. Ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana oppilaat ovat yleensä tosi kiireisiä, mutta silloin ei ainakaan koti-ikävä ehdi vaivaamaan ja positiivisia viestejä olemme jo saanet paljon. Pientä uupumustakin yleensä on saapuessa koulun campukselle tai isäntäperheeseen, kun jetlag voi vähän kiusata ja pitää kommunikoida englanniksi, tutustua paljon uusii ihmisiin ja campuksen eri osiin, hoitaa käytännönasioita ja tehdä ekat läksyt ja aloittaa treenit. Lisäksi ohjelmassa on yleensä hauskoja aktiviteetteja yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Alla lisää oppilaidemme tunnelmia, lyhyitä viestejä ja ensireaktioita kaikkeen uuteen rapakon takana!

Onni

Onni ensimmäisenä koulupäivänä campuksella

“Hyvin on päästy perille ja koulu on ihan tosi hieno paikka ja ihmiset tosi mukavia. Vaikka oon ollut vasta pari päivää niin on ollut kyllä ihan tosi siistiä. Kiitos kaikesta!” –Juho

”Olin muutaman päivän Los Angelesissa ja ostimme kaikki tavarat, jotka tarvitsen omaan huoneeseen. Tänään saavuin koululle. Ohjelmassa oli muutto huoneeseen, orientaatiota ja päivällinen. Huomenna orientaatio jatkuu ja äitini tulee myös huomenna tänne. Kerron lisää kuulumisia taas myöhemmin! ” –Emilia

Moi! Joo oon päässy perille hyvin ja preseason on menossa parhaillaan! Kaikki on sujunut hyvin ja oon saanu gluteenitonta ruokaakin tosi helposti! Ihmiset täällä on niin mukavia että auttaa kyllä aina kun mulla on ollut kysymys!🙂” –Jennika

moving in stuff

Tavaroiden muutto dormiin käynnissä. Kuva: Darlington School

sophie

Sophie dormin tyttöjen kanssa

paavo ja Arttu

Arttu ja Paavo ovat päässeet jo tositoimiin jalkapallokentällä

 ”Moikka, ensimmäiset koulupäivät on mennyt hyvin ja on ollut mukavaa! Kotiutuminen on alkanut hyvin ja hyvin saa nukuttua täällä !:)” -Arttu

”Pääsin hyvin perille koululle, mutta matkalaukku ei tullut Pittsburghiin asti ja jouduin pärjäämään ilman sitä hetken. Se tuotiin kuitenkin koululle ennen kuin koulu alkoi. Muuten on kaikki sujunut hyvin, opettajat on kaikki mukavia ja oppilaat samoin. Jotkut oppiaineet kuten AP Biology ja Algebra 2 ovat olleet vähän vaikeita kun kielitaito ei kuitenkaan ole vielä niin hyvä. Koulu on viihtyisä ja samoin ympäristö!” –Noora

”Ekat kaksi päivää oli aika hankalia. Onneks mulla on samassa huoneessa amerikkalainen lätkänpelaaja, joka on auttanut paljon. Pre-season camp oli mukava. Sen aikana tutustui joukkueeseen ennen koulun alkua. Kaikki menee hyvin täällä, kohta pitää vaan alkaa opettelemaan pyykinpesua.” –Jere

Convocation

Openin Convocation. Kuva: Darlington School

Convocation

Miro kantamassa Suomen lippua avajaisissa

First day of school

Teemu lähdössä taas koulutielle isäntäperheen kotoa.

 

This is home, this is where I learned how to be happy

Nämä sanat kuvaavat täydellisesti boarding schooliani, kotiani viimeisen kahden vuoden ajan, ja paikkaa, missä toden totta opin olemaan onnellinen. Kaksi kulunutta vuotta oli uskomaton seikkailu, ja niin kuin valmistujaishattuni vihjaa sanomalla ”Mama, I made it, HOW?” siellä oli hetkiä, jolloin kaikki ei ollut ruusuilla tanssimista, kuten kliseisessä sanonnassa sanotaan. Lähdin Yhdysvaltoihin 28. elokuuta 2014 jahtaamaan unelmaa yhdistää alppihiihto ja koulu tarkoituksena palata takaisin Suomeen vuoden kuluttua. Näin ei käynytkään, sillä elämässä ei aina tiedä mihin päätyy, ja minä päädyin rakentamaan kodin kahdentuhannen asukkaan kylään keskellä Mainen osavaltion loputtomia metsiä ja talvia.

Kuva1Kuva2

Vain kaksi päivää maahan saapumisen jälkeen tuona vuonna 2014, aikaeroväsyneelle kaupunkilaistytölle ilmoitettiin, että nyt pakataan rinkat ja lähdetään vaeltamaan. Minun ei varmaan tarvi erikseen selittää kuinka iso shokki tämä oli, sillä ainoa ulkona nukkumiskokemus oli pienenä takapihalla telttailu. Kuitenkin tuosta ensimmäisestä yöstä nuotion äärellä tähtitaivasta katsellessa rakastuin tuohon kulttuuriin, jossa raitista ilmaa ja luonnonläheisyyttä arvostetaan. Kaksi vuotta muokkasi minustakin vaeltamisesta nauttivan ulkoilmaihmisen. Yksi mahtavimmista kokemuksista kahden vuoden aikana olikin, kun kaikki Junior oppilaat pakkasivat rinkat ja toppatakit, ja lähtivät metsään yhdeksäksi päiväksi keskelle New Englandin karua talvea. Näin myös minä tein tuona ensimmäisenä vuonna ja vaikka tämä on jo toinen klisee tässä kirjoituksessa, minun on pakko sanoa, että tulin takaisin uutena ihmisenä. Vaikka kuinka oudolta se Suomessa kuulostaakin, kaikki nuo vaelluskerrat ja vanhaa rokkia nuotion ääressä kuunnellessa vietetyt illat väistämättä pakottivat minut hymyilemään ja nauttimaan jokaisesta sekunnista.

Kuva3Kuva4

Boarding school, Maine ja Yhdyvallat ei ollut pelkästään uusia kokemuksia ja taivasalla nukkumista. Opiskelu ja urheilu olivat isossa osassa minun elämässäni tuolla rapakon toisella puolella. Alppihiihto oli syy miksi lähdin Universal Playersin kautta, ja en olisi voinut toivoa parempaa paikkaa laskea. Koulussa oli treenejä 6-7 kertaa viikossa ja valmentajat olivat mitä ihanimpia. Meitä oli yhdeksän U19 tyttöä FIS teamissa, ja kaksi päätoimista valmentajaa jaksoi ohjeistaa meitä treeneissä ja treenien ulkopuolella. Kaikki ne tunnit mitä tuli vietettyä rinteessä, mökeissä ja autossa yhdessä joukkueen ja valmentajien kanssa tekivät meistä meidän pienen, sekasortoisen perheen. Yllättävintä oli se, että tämä kaikki ei eronnut kovinkaan paljon siitä, mitä olin jo vuosia tehnyt Suomessa, korkeampi intensiteetti oli ainoa ero. Se, että koulu huomioi urheilijat ja jopa rakensi koulun aikataulun treenien ja kisojen ympärille oli aivan mahtavaa. Paras esimerkki tästä oli, kun meillä alppihiihtäjillä oli ”speed week” eli viikon mittainen kilpailuputki, kellään ei ollut koulua, sillä opettajat ei halunnut että alppihiihtäjät missaa paljonkin koulua. Aamuja, joina kello 7.00 rivissä poljettiin spinning pyöriä ja lämmiteltiin ennen aamutreenejä, on nyt jo ikävä.

Kuva 5Kuva7

Voisin jatkaa, vaikka kuinka kauan siitä, kuinka mahtavaa laskeminen koulussa oli, mutta pakko jatkaa eteenpäin. Talviurheilijana lunta ei loputtomasti ole, joten muina vuodenaikoinakin tarvitsee jotain keksiä. Minä löysin pyöräilyn. Syksyisin maasto ja keväisin maantiepyöräily veivät paljon aikaa, ja nautin jokaisesta hetkestä. Opin, että mikään ei ole parempaa kuin päästä ajamaan alamäkeä keskellä metsää maastopyörällä ja selvitä isosta hyppyristä lentämättä puuta päin. Opin, että vuoren päälle maastopyörällä kiipeäminen on aivan hirveää, mutta kun näkee 10 km ylämäen jälkeen sen maiseman kiittää, että jaksoi jokaisen polkaisun. Tässäkin kaikki pyöri joukkueen ja yhteistyön ympärillä. Bussimatkat kisoihin olivat jotain erityistä, ja yksilölaji oli kuin joukkuelaji, sillä kaikki tuettiin toisiamme menemään hiukan kovempaa ja suoriutumaan hiukan paremmin joka päivä.

Kuva8Kuva9

 

Koulu. Yliopisto. AP kurssit. Ne tunnit jotka olen viettänyt koulun kirjastossa on enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Boarding school todellakin opetti kuinka tehdä töitä koulun eteen, ja paljon, eikä tämä todellakaan ollut mikään huono asia. Tunnen olevani paljon paremmin valmistautunut kohtaamaan kaiken, mitä tulee vastaan jatko-opiskeluissa, sillä ne aamuyön tunnit jolloin kirjoitettiin 20 sivusta tutkimusraporttia ja sunnuntait jolloin ei poistuttu kirjastosta kertaakaan 14 tuntiin opetti kuinka tehdä töitä, ja kunnolla. Valmistuinkin osana Summa Cum Laude Honors Societya, ja High Honors -tunnutusta, toisin sanoen, ne pitkät työt tuottivat tulosta ja sain verhon tupsut kaulan ympärille valmistujaisissa.

Kuva10Kuva11

Olkoot se urheilu, elämän kokemus, yhteisöllisyys, tai koulu. Tunnen olevani parempi ihminen kaikin puolin Yhdysvaltain seikkailuni jälkeen. Universal Players ja vanhempani tekivät tämän kaiken mahdolliseksi, enkä enää voisi kuvitella elämääni erilaisena. Minusta muokkautui paras mahdollinen versio itsestäni ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Valmistuminen oli vaikeaa, sillä kaikki tämä jää taakse, enkä tule ikinä saamaan sitä takaisin. Kuitenkin tiedän että kaikki ne ihmiset jotka tekivät viimeisestä kahdesta vuodesta niin uskomattoman ja loivat minun kotini tulevat olemaan aina sydämessä, missä tahansa päin maailmaa me kaikki olemmekin (taas klisee, mutta jostain nekin tulee). Ylpeänä sanonkin, että seuraava seikkailuni on New York University ja seuraavan kerran kun heitän hattuni ilmaan, se on violetti, sillä #purplepride ja NYU class of 2020!

-Kia Tuominen, Universal Players Alumna, Class of 2016

Kuva12Kuva13

 

 

Graduation

Touko-kesäkuun vaihteessa juhlivat monet Universal Playersin oppilaat kouluvuoden päättymistä USA:ssa ja Kanadassa. Yksityiskouluissa juhlallisuuksia voidaan kutsua nimityksillä graduation, commencement tai baccelaureate riippuen koulun perinteistä.  Aistia voi sekä iloa, että haikeita tunteita, kun yksi kouluvuosi tulee taas päätökseen. Osalle oppilaista paluu koti-Suomeen tarkoittaa ainutlaatuisen vaihto-oppilasvuoden päättymistä ja osa matkustaa kotiin ennemminkin kesäloman viettoon, sillä suunnitelmissa on palata tuttuun kouluun jatkamaan opintoja taas ensi elo-syyskuussa.

2015 NMH 132nd Commemncement

Commencement at NMH, kuva: Glenn Minshall

Ohjelmassamme on siis mahdollista opiskella yksityiskoulussa Pohjois-Amerikassa yhden tai useamman vuoden ajan. Ne UP:n oppilaat, jotka ovat Suomeen paluun sijaan jatkaneet ensimmäisen vaihtovuoden jälkeen opintojaan yksityiskoulussa vielä toisen tai useamman vuoden ajan voivat valmistua ylioppilaaksi Pohjois-Amerikasta ja hakea opiskelemaan yliopistoihin tai korkeakouluihin Suomessa tai muualla maailmassa samoin, kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneetkin. Tänäkin vuonna mahtava joukko oppilaitamme valmistui huippukouluista USA:sta! Tässä tarkemmin tänä keväänä valmistuneiden oppilaidemme kuulumisia!

Commencement

Suomen maajoukkuegolfari Kiira valmistui Georgian osavaltiosta boarding schoolista ja jatkaa ensi vuonna opintojaan ja golfin peluuta arvostetussa Tampan yliopistossa Floridassa. Kiiran pikkuveljellä Paavolla on jäljellä vielä kaksi vuotta high schoolia Darlingtonissa Georgiassa. Kuva: Darlington School

 

Alpo photo Alpo Sipilä

Kaksi vuotta boarding schoolissa Massachutsettsissa veivät Alpoa (vas.) eteenpäin jalkapalloilijana, mutta suurin juttu mitä Alpo omasta mielestään oppi on itsensä haastaminen ja asian kuin asian selvittäminen itsenäisesti ja menestyksekkäästi. Urheilu ja opiskelut jatkuvat Sewanee University of the Southissa, Tennesseessa, jonne suuntaa myös muita vanhoja boarding school koulukavereita.

13392213_10206728134224358_8036584715375519575_o(1)

Elina palkittiin Katherine U. Hasel Memorial -stipendillä sekä The Outstanding  Woman’s Athlete -palkinnolla valmistujaisjuhlassa ja ensi vuonna opinnot ja lentopallon peluu jatkuvat Jefferson Collegessa, Missourissa. Kuva: Georgia Koski

Inka photo Inka Laajalahti 2

Viulisti Inka (vas.) valmistui taiteisiin keskittyvästä boarding schoolista Kaliforniasta ja hänet on hyväksytty jo stipendillä tähän mennessä American University of Parisiin, Ranskaan, mutta edessä ovat myös pääsykokeet kouluihin Suomessa ja Tallinnassa.

Tia photo Tia Teiniketo

Tenneseestä boarding schoolista valmistuneen Tian (oik.) pitkäaikainen unelma kävi toteen ja hän jatkaa golfin peluuta ensi syksynynä yliopsitotasolla viereisessä osavaltiossa Dalton State Collegessa, Georgiassa. Kuva: Tia teiniketo

Kia photo Anne Lindholm

Boarding schoolissa alppihiihtoa ja pyöräilyä harrastanut Kia valmistui boarding schoolista honor society statuksella eli hänen koulumenestyksensä oli koulun parhaimmistoa. 5 tyttöä ja 5 poikaa saa vuosittain nämä keltaiset “tupsut” kaulaansa. Kia on hyväksytty opiskelemaan karvostettuun New York Universityyn (NYU) ja suunnitelmissa on jatkaa opintoja ensi syksynä ensin Shanghain campuksella, jonka jälkeen opinnot jatkuisivat Manhattanin campuksella seuraavina vuosina.

Joonas photo Joonas Rautiainen

Jääkkiekkoilja Joonas on hakenut opiskelemaan Aalto yliopiston kauppakorkeakouluun erillisvalinnalla saatuaan hyvät SAT-tasokoepisteet USA:sta ja odottelee vielä tietoa opiskelijavalinnoista. Stipenditarjouksia tuli myös USA:n yliopistoilta, mutta Joonaksen suunnitelmissa on jatkaa opintoja Suomessa.

Tuomas photo Miranda Yang

Tuomaksen (vas.) kova työ palkittiin ja hän valmistui The Gunnerysta, jossa pelasi jääkiekko ja lacrossea. Tuomaksella on kesällä edessä armeija ja suunnitelmissa on hakea Suomessa yliopistoon armeijan jälkeen. Kuva: Miranda Yang

Konsta photo Jillian Gibbs

Konsta (keskellä) opiskeli 2 vuotta Vermontissa day schoolissa ja asui kahdessa isäntäperheessä tuona aikana. Konsta tuli läheiseksi molempien perheidensä kanssa ja paljon hyviä ystäviä oli erityisesti myös koulun jääkiekkojoukkueesta. Yksi kaveri onkin tulossa vierailulle Suomeen heti ensi viikolla. Konsta valittiin viime kaudella pelaamaan sarjan All Stars -joukkueeseenkin ja suunnitelmissa on jatkaa jääkiekkoa mahdollisesti USA:ssa. Heinäkuussa ovat edessä NAHL-joukkueen try outit. Kuva: Jillian Gibs

Jan photo Jillian Gibbs.jpg

Jan valmistui myös samasta Rice Memorial High Schoolista kuin Konsta ja asui myös isäntäperheessä ja pelasi kaksi vuotta jääkiekkoa koulun joukkueessa. Jan sanoo, että vähän haikein mielin piti palata Tampereelle, mutta onneksi nykyään on niin helppoa pitää yhteyttä kavereihin. Polvivamman voi olla este jääkiekon jatkumiselle, mutta Janin suunnitelmissa on hakea opiskelemaan yliopsitoon USA:han ja Suomeen armeijan jälkeen.

Valtteri ja Roope photo Abby Gustke

Roope (vas.) valmistui boarding schoolista Coloradosta, jossa pelasi jääkiekkoa 2 vuotta ja toisen vuoden toimi myös joukkueen kapteenina. Jääkiekon lisäksi Roopella oli lajinaan myös yleisurheilu.

Jacob photo Cheshire Academy

Jacob (toinen vas.) kävi kaksi vuotta boarding schoolia Connecticutissa ja suunnittelee hakevansa Hankeniin kauppatieteitä lukemaan armeijan jälkeen. Boarding schoolissa harrastuksiin kuuluivat mm. maastojuoksu ja paini. Kuva: Cheshire Academy

Eeti photo Field Peterson

Eeti valmistui Mainen osavaltiosta boarding schoolista. Jääkiekkomaalivahti Eeti aikoo armeijan jälkeen hakea opiskelemaan yliopistoon Suomessa. Kuva: Field Peterson

Duman photo Jimmy Green

Duman valmistui Northwood Schoolista, New Yorkista kahden vuoden opintojen ja jääkiekon peluun jälkeen. Kuva: Jimmy Green

PALJON ONNEA KAIKILLE USA:STA VALMISTUNEILLE OPPILAILLEMME SEKÄ SUOMESTA VALMISTUNEILLE ALUMNEILLE! Odotamme innolla kuulevamme näille hienoille tarinoille jatkoa!

Goodbye “for now”

Muuramelainen Eetu Kohvakka palasi juuri kotiin vietettyää unohtumattoman vuoden  Georgian osavaltiossa boarding schoolissa.

“Ikinä en olisi odottanut vuosi sitten, että näin tapahtumarikas ja täyteläinen vuosi olisi edessä. Että vuoden aikana ottaisin osaa koulun sirkukseen ja varsity uinti joukkueeseen ja esiintyisin 500 henkilön edessä koulun Talent-kisassa kitaran ja pianon kanssa ja loppujen lopuksi voittaisin koko kisan kahdessa eri kategoriassa. Ottaen huomioon että kaikista noista lajeista (soittimia lukuunottamatta) kokemattomana, olen itseeni aika tyytyväinen. Kuka vaan, joka on ollut vaihdossa, voi epäilyksettä sanoa että kyseinen vuosi oli helposti yksiä elämän parhaista. Parhaan vuoteni paras asia olivat ne ihmiset, joihin vuoden aikana tutustuin. Se oli myös vuoden vaikein asia, koska aivan niinkuin suomesta lähtiessä kesällä 2015, heipät oli lopulta sanottava myös nyt kesällä 2016, ainakin ”for now”. Vaihtoon haun aikana minua vähän hirvitti se prosessi, mikä piti käydä läpi sinne päästäkseni, mutta sekin minulle tehtiin helpoksi, kiitos UP:n! Vaihtovuosi on ihmisen paras vuosi. Jos siihen on mahdollisuus, se kannattaa otta vaikka lähtö pelottaisikin.”  -Eetu


Aneten spring break terveiset

 Hyvää talven loppua New Hampshirestä!
Huhhuh, 200 päivää takana, 65 edessä. On kyllä ollu tähän asti ihan uskomaton vuosi. Tällä hetkellä oon keskellä spring breakkia ja kisaviikkoa! Tähän väliin on kumminkin hyvä kerrata vähän tätä vuotta. Voi apua kun vuosi on menny nopeesti.Muistan vielä kun lähdin Helsinki-Vantaa lentokentältä Villen ja parin muun vaihto-oppilaan kanssa kohti Islantia, josta kaikki ottais jatkolennon omiin kohteisiin. Fast forward ohi kiusallisten kättelyiden ja miljoonien esittelyiden kohti syyslukukauden loppua ja talven alkua. Olin kokenut paljon uutta, vastoinkäymisiä ja onnistumisia. Alppihiihtäjälle tää vuosi ei ollut paras mahdollinen New Hampshiressä. Otettiin kuitenkin kaikki irti siitä talvesta minkä luontoäiti meille soi ja kun kausi tässä jo hyvää vauhtia lähenee loppuaan, enää muutama päivä siitä jäljellä, voi vaan todeta kausi antoi kuitenkin tosi paljon.

 Syksyllä pelasin field hockeyta ja kauden lopussa valitettavasti loukkasin nilkkani. Onneks en loukkaantumisen takia missannut alppihiihdosta muuta kun kauden aloitusleirin Thanksgivingin aikana ja pääsin mäkeen heti kun treenit ite Proctorissa alko.
Ei ole helppoa harrastaa niin intensiivistä lajia kuin alppihiihto ja samaan aikaan yrittää saada hyviä numeroita koulussa. Oon nähnyt paljon vaivaa talven aikana, opiskeluun, treenaamiseen, suksien huoltoon ja kavereiden näkemiseen, mutta kaikki on mennyt hienosti. Meillä Proctorissa meillä n treenit 6 kertaa viikossa, tiistai-sunnuntai, joten maanantai on vapaa. Kisoja tuli myös hyvä määrä kauden aikana ja osallisstujia on paljon enenmmän kuin Suomessa. Nyt kun kausi on tosiaan melkein ohi, niin oon tosi iloinen, että mietin mun ajan jakamisen tarkasti, sillä mulla on tosi hyvät arvosanat ja tosi upea kausi takana, vaikka maaliin en oo aina kisoissa tullutkaan.

Mun kokemus täällä Jenkeissä on ollut tosi erilainen mitä odotin, tän UP:n ohjelman takia. Oon tosiaan käynyt yksityiskoulussa, ja asunut niiden dormeissa isäntäperheen sijaan. Mulla on mahdollisuus tulla ens vuonna takaisin tänne samaan kouluun opiskelemaan. Voin käydä lomilla Suomessa ja mun vanhemmat voi tulla käymään Jenkeissä. Ja tietysti sain jatkaa alppihiihtoharrastusta opiskelun ohella! Vaikka urheilun ja opiskelun yhdistäminen on välillä ollut tosi haastavaa, on se myös tosi palkitsevaa. Esimerkiksi, viikko sitten mun valmentaja päätti lähettää mut ja kaks muuta laskijaa tänne Suomeen kisaamaan USA:n lumen puutteen vuoksi, mikä oli tietysti uskomaton tilaisuus. Muutenkin laskeminen ja urheileminen USA:ssa on ollut tosi erilaista Suomeen verrattuna.

USA:ssa on syys-, talvi- ja kevätkausi, joten yhden lajin sijasta voi harrastaakin kolmea lajia, ja mun mielestä ainakin oli tosi kiva päästä kokeilemaan uusia lajeja, jotka kumminkin tuki sitä päälajia. Syksyllä tosiaan pelasin field hcokeyta ja keväällä ehkä liityn lacrosse joukkueeseen. Tekeminen on ollut jotenkin paljon itsenäisempää myös, kun aikatauluista, varusteista jne. on pitänyt pitää huolta, ilman että vanhemmat on kokoajan ollut muistuttamassa. Sama on pätenyt esim. huoneen siisteyteen tai kokeisiin lukuun/projektien palautuspäiviin. Kaiken kaikkiaan tää vuosi on opettanut paljon ja oon todella iloinen, että yli vuosi sitten päätin lähteä. On ollut yksi mun elämäni parhaista päätöksistä!

Anette

Diversity

Hyvää Martin Luther Kingin päivää!

Tammikuun 3. maanantai on USA:ssa omistettu kansalaisoikeustaistelijan Martin Luther King Jr. muistolle. Päivä on erityisen merkityksellinen oppilaidemme kouluissa, sillä USA:n  boarding schoolien yksi tärkeimmistä arvoista on “diversity” eli moninaisuus & monipuolisuus, joista myös Martin Luther King Jr. unelmoi aikanaan ja piti kuuluisan puheensa “I Have a Dream”.

Koska aihe on tänään ajankohtainen niin ajattelimme UP:lla, että voisimme kertoa vähän lisää tämän hienon englanninkielisen sanan “diversity” merkityksestä ja sen ilmenemisessä nimeomaan boarding schooleissa.

People5

Kerrotaan taustaksi nopeasti, että USA:ssa on yläaste- ja lukiotason opintoihin eli vuosiluokille 9-12 tarjolla nuorille kahdentyyppisiä kouluja; public schooleja (julkiset koulut) sekä private schooleja (yksityiskoulut). Universal Playersin kaikki oppilaat opiskelevat Pohjois-Amerikassa nimenomaan yksityiskouluissa. Yksityiskoulut voidaan jakaa edelleen mm. private day schooleihin, joita käydään päivisin niinkuin meillä Suomessakin koulua sekä boarding schooleihin, joissa opiskelun lisäksi myös asutaan ja harrastetaan koulun campuksella.

Boarding koulut ovat siis yksityisiä kouluja, jotka voivat valita kaikki opiskelijansa itsenäisesti, kun taas public schoolien opiskelijakunta määräytyy pääasiassa asuinpaikan mukaan. Olemme huomanneet UP:lla, että toisinaan suomalaiset saattavat mieltää yksityiskoulut paikoiksi, joihin valitaan opiskelemaan nuoria, jotka ovat “kaikki yhdestä muotista” ja saatetaan mieltää, että yksityiskouluissa opiskelee vain amerikkalaisia, hyvätuloisten perheiden lapsia. Tämä mielikuva ei kuitenkaan vastaa todellisuutta.

IMG_1593

Boarding schoolit, joiden kanssa me UP:lla teemme yhteistyötä ovat kouluja, jotka haluavat tarjota monikulttuurisen oppimisympäristön, jossa erilaisista lähtökohdista tulevia nuoria rohkaistaan oppimaan toinen toisiltaan. Opetuksessa hyödynnetään monia eri opetusmetodeita ja pyritään ymmärtämään asioita globaalista näkökulmasta. Kouluissa opiskelee oppilaita useista eri osavaltioista ja maista, huolimatta siitä mikä on perheen taloudellinen tai kulttuurillinen tausta. Diversiteetti rikastuttaa keskustelua niin historian tunnilla, kuin myös koulun jalkapallojoukkueen pukukopissa.

Erilaisuudesta huolimatta boarding schoolien campuksille on pystytty luomaan tiivis yhteisöllisyys kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan välillä. Dr. Kingin “dream” toteutuukin nykypäivänä aivan mahtavalla tavalla esimerkiksi juuri boarding schooleissa. Suomalaiset oppilaamme ovat kouluissaan myös tärkeässä tehtävässä omalta osaltaan tuomassa kouluihinsa toivottua diversiteettiä suomalaisuudellaan ja omalla persoonallaan ja taustallaan.

Hebron school spirit

UP:n oppilaat Eeti ja Waltteri edutivat paikallisuutissa sekä kouluaan, että kotimaataan. Kuva: Eeti Rikkonen

 

green team

Diversity & School Spirit

 

 

Alumnin terveiset Afrikasta

Aina välillä on mukava kertoa entisten Universal Playersin oppilaiden eli UP alumnien kuulumisia! Tamperelainen triathlonia harrastava Taru Aitola opiskeli boarding schoolissa Havaijilla kouluvuonna 2013 -2014. Ulkomaan vuoden jälkeen Taru on mm. ollut mukana Universal Playersin uusien oppilaiden orientaatiossa kertomassa omasta kokemuksestaan ja antamassa vinkkejä maailmalle lähteville nuorille. Tänä syksynä Taru suuntasi taas uudestaan Tampereelta maailmalle. Tällä kertaa matkan tarkoituksena oli tutustua Ugandaan pakolaisleirien olosuhteisiin.

Taru UP

Kuinka monta kertaa elämässä minulle tulee aukeamaan mahdollisuus matkata Ugandaan? Tätä kysymystä pohdin viime keväänä ja päädyin siihen tulokseen, ettei näin taida kovinkaan montaa kertaa tulla tapahtumaan. Niinpä päätin osallistua Suomen Pakolaisavun hakuun, jossa etsittiin 10 nuorta eripuolilta Suomea, jotka olisivat valmiina viettämään viikon pakolaisasutusalueella Afrikassa.

Saatuani kuulla, että olin yksi onnekkaista matkalipun lunastajista, ei innostuksellani ollut mitään rajaa. Reissuun liittyvien koulutusviikonloppujen myötä palasin kuitenkin maan pinnalle ja aloin orientoitua valmistautum

aan siihen, mitä kokemus saattaisi pitää sisällään. Aloin hieman jännittää, miten minulta onnistuisi hankkeen tavoitteen toteuttaminen – Meidän nuorten tehtävä tiivistettynä oli tutustua pakolaisten taustoihin, arkeen ja tulevaisuuden haaveisiin sekä hahmottaa, mikä rooli Suomen Pakolaisavulla on heidän tukemisessaan. Tärkeimpänä pointtina se, että jälkeenpäin jakaisimme kokemaamme kouluvierailujen välityksellä, jotta nuoret saisivat uusia näkökulmia vallitsevaan pakolaiskeskusteluun.

Nyt kun matka on jo takanapäin olen erittäin iloinen siitä, että rohkenin tarttua tilaisuuteen. 10 päivää Ugandassa piti sisällään monenlaisia hetkiä: Koskettavinta oli kuulla keski-ikää lähestyvältä Somalinaiselta, kuinka kiitollinen hän oli saavuttamistaan luku- ja englanninkielen taidoista, joihin hän sai leirillä opetusta ensimmäistä kertaa elämässään. Tämän kaltaiset tarinat auttoivat minua ymmärtämään, kuinka minulle itsestään selvä taito saattaa jollekin toiselle olla voimaantumisen edellytys. Aina kaikki keskustelut eivät kuitenkaan olleet näin elämänmyönteisiä vaan joidenkin ihmisten aikaisemmat kokemukset sodan kourissa olivat pysäyttävää kuunneltavaa. Jälkeenpäin mietin itsekseni mistä nämä ihmiset saavat voimaa rakentaa elämänsä uudestaan vieraassa maassa heidän traumoistaan huolimatta. Jossain vaiheessa käsitin, että ilman ulkopuolista tukea se voikin olla mahdotonta.

Kaiken kaikkiaan vierailu pakolaisten arjen keskelle avasi suuresti maailmankuvaani, enkä toivottavasti ihan lähiaikoina tule valittamaan, kun koulun kahviautomaatista loppuu kahvi tai rahaa ei tipukaan uuteen puhelimeen.

Tahdon kiittää Universal Playersia, jonka organisoima vuoteni Havaijilla antoi minulle uskalluksen lähteä uudestaan katsomaan miltä maailma Euroopan rajojen ulkopuolella näyttää. Lisäksi olen erittäin otettu siitä, että he lähtivät mukaan tukemaan vierailemani pakolaisasutusalueen vähävaraisten nuorten kouluttamista.

Terveisin, Taru

Taru tekee mielestämme erittäin tärkeää työtä ajankohtaisten asioiden parissa ja näin joulun alla haluammekin Universal Playersillä haastaa mukaan kaikki asiakkaamme sekä suomalaiset muut vaihto-oppilas yritykset: anna aineeton lahja, jonka vaikutus kestää läpi elämän!

Osoitteessa http://www.parempilahja.fi voi antaa koulutukseen liittyvän lahjan jo muutamalla kympillä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä vuodeksi ulkomaille vaihto-oppilaaksi, mutta esimerkiksi 300 eurolla voi mahdollistaa pakolaisleirin nuorille opettajan vuoden ajaksi.

Iloista joulun odotusta kaikille!

Spirit Week

Tags

, , , , , , ,

Tähän aikaan vuodesta monien maailmalla olevien oppilaidemme kouluilla tapahtuu paljon kaikkea hauskaa ja spesiaalia! Tällaisia tapahtumaviikkoja kutsutaan usein nimellä spirit week tai homecoming week, mutta muitakin nimityksiä on.

Viikkoon voi liittyä esimerkiksi dress-up days, jolloin eri päivinä oppilaat ja koulun henkilökunta pukeutuvat kouluun tietyn teeman mukaan esimerkiksi turisteiksi, merirosvoiksi, pyjamaan jne. Viikon aikana voi olla myös picnic tai BBQ ja leikkimielistä kisailua eri vuosiluokkien välillä ja yhtenä iltana esimerkiksi iso bonfire eli kokko, jonka ääreen kokoonnutaan.

Rivalry Game on spirit viikon huipentuma, jossa kaksi alueen arkkiviholliskoulua kohtaavat toisensa amerikkalaisessa jalkapallossa. Tuona tärkeänä pelipäivänä kaikki oppilaat pukeutuvat oman koulun värein ja nimin varustettuihin vaatteisiin ja kasvomaalauksiin ja yhteishenki nostatetaan kattoon iltapäivällä Pep Rallyssa, jossa ohjelmaa vetävät oppilaat ja cheerleading joukkue huudattavat yleisöä. Pep Rallyssa kuullaan usein myös esimerkiksi jalkapallojoukkueen pelaajien ajatuksia ja kommentteja illan tulevasta pelistä ja luodaan jännitystä illan pelin ympärille.

pep rally

Esimerkiksi Tennesseen osavaltion ehkä isoin ja kuuluisin high school rivalry game pelataan vuosittain kahden Chattanoogan kaupungissa sijaitsevan boarding schoolin, Baylor Schoolin ja McCallie Schoolin välillä. Molemmat koulut ovat perinteisiä ja arvostettuja erityisesti urheilussa ja niiden välinen keskinäinen kisailu on jatkunut jo vuosisadan verran. Näissä kouluissa tätä tapahtumaviikkoa nimitetään virallisesti nimellä Baylor-McCallie week, joka kertoo jo paljon!

Baylor ja McCallie kuuluvat molemmat Universal Playersin pitkäaikaisimpien yhteistyökoulujen joukkoon ja tänäkin kouluvuonna 2015–2016 yhteensä 5 oppilastamme opiskelee ja urheilee näissä kahdessa Tennesseen koulussa. Tiimillämme on myös ollut ilo päästä todistamaan tätä aitoa ja ainutlaatuista amerikkalaista spirit viikon tunnelmaa paikan päällä viime vuonna.

Mikko UP kampuksella2“UP:n Mikko Baylorin campuksella Baylor-McCallie pelipäivänä 2014, koulun koko campus on koristeltu banderollein.”

Taas tänänkin vuonna Baylor-McCallie peli on paljon spekuloitu ja odotettu tapahtuma koko 170 000 asukkaan Chattanoogan kaupungissa. Kaikkien mielissä on tuoreena vuoden 2014 pelin lopputulos, McCallien murskavoitto Baylorista, luvuin 35-9. Molempien joukkueiden ja kannattajien voitontahto on valtava ja päiviä ennen odotettua peliä joka puolella kaupunkia keskustellaan ja arvuutellaan siitä uusiiko McCallien Blue Tornado viime vuotisen voittonsa vai pystyykö Baylorin Red Riders revanssiin ja katkaisemaan McCallien usean perättäisen vuoden voittoputken.

McCallien koulun oppilaat lisäsivät tänä vuonna vielä lisää vettä myllyyn julkaisemalla pelipäivää ennen uskomattoman hype videon, jossa he Jay Z:n ja Rihannan laulun sanoin julistavat, että ”We gonna run this town tonight!”. Ei ole muuta mahdollisuutta kun vain ihmetellä ja ihailla tätä high school oppilaiden kekseliäisyyttä ja ylpeyttä omasta koulustaan, video on aivan mieletön! Oppilaat ovat itse sanoittaneet laulun uudestaan kertomaan tulevasta taistosta. Lentäviä lauseita on useita mutta ehkä hauskin meidän mielestä on  lopetus “Your team’s like a pumpkin spice latte, it’s basic”. Hype videon lopussa nähdään muuten myös UP:n oppilas Antto kannustusjoukoissa, way to go!

Video nousi viime viikolla nopeasti some hitiksi ja tästä kahden koulun taistosta uutisoivat mm. US Today ja ESPN maanlaajuisesti eikä ihme!

http://espn.go.com/sportsnation/post/_/id/13789217/prep-school-creates-run-town-hype-video-ahead-rivalry-football-game

Vaikka McCallie vie hype videossa ehdottomasti voiton tänä vuonna niin Baylorilla on ilmeisesti sen verran hampaan kolossa viime vuodesta, että itse peli päättyy lopulta Baylorin voittoon luvuin 38-14.  Tuhat päinen punaiseen pukeutunut Baylorin kannatusjoukko pääsevät lopulta täpötäydellä Heywood Stadiumilla julistamaan, että ”We run this town tonight!”

baylor boys baylor won

UP:n tyttögolfareille menestystä USA:ssa

Universal Playersin maailmalla olevista tyttögolfareista Elina Saksa 15, Emilia Lappalainen 17, Kiira Riihijärvi 18 ja Tia Teiniketo 18 kertovat miten heillä on lähtenyt käyntiin sekä opiskelut että golf USA:ssa. Kaikki tytöt opiskelevat boarding schooleissa omilla tahoillaan ja pelaavat golfia koulun joukkueessa tai akatemiassa. Emilia Minnesotassa, Kiira Georgiassa ja Elina sekä Tia Tennesseessä USA:ssa.

Kaikki vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä valintaansa lähteä opiskelemaan ja harjoittelemaan USA:han ja menestystäkin on maajoukkue golfareillemme odotetusti Amerikan golfkentillä jo tullut. Annetaan tyttöjen kuitenkin itse kertoa kuulumisiaan.

Elina, Tennessee:

E

“Koulun golf ohjelma on mun mielestä tosi hyvä! Päästään treenaamaa joka päivä ja kisoja on paljon nyt koulun kauden aikana. Treenaaminen on silleen vähän erilaista kuin kotona, että täällä mennään paljon yhdessä joukkueena. Totta kai kun ollaan kentällä niin kaikki saavat tehdä omia juttujaan, mutta joukkueella on tärkeä rooli mitä Suomessa ei oikeastaan näe. Meillä on ollut tähän mennessä kuusi turnausta ja on joukkueena voitettu kaikki. Yksilönä oon voittanut niistä myös kaksi!”.

“Mun viikko ohjelmaan kuuluu aina maanantaista perjantaihin koulupäivän jälkeen parin tunnin treenit, joita seuraa illallinen. Sen jälkeen läksyjä on oikeastaan loppu ilta. Paljon siis riittää kyllä tekemistä. Koulu on tosi kivaa mutta toisaalta töitä on paljon. Erona on se, että läksyjä tulee paljo enemmän kun Suomessa, mutta mut yllätti se kuinka auttavaisia ja ymmärtäväisiä kaikki opettajat ovatkaan. Oon siis viihtynyt tosi hyvin ja tottunut tähän arkeen ja kaikki on lähtenyt hyvin rullaamaan.”.

Elina on myös noteerattu paikallisessa lehdistössä, jolle hän on kisojen jälkeen antanut sujuvasti lausuntoja. “I really like Chattanooga. It’s not like Manhattan, but you still have plenty of people to talk with, and everybody is so friendly. Everybody.”, kertoo Elina timesfreepress.com sivuston jutussa 3.9.2015.

Tia, Tennessee:
T

Elinan kanssa samassa koulussa opiskelee myös Tia, jolle kouluvuosi USA:n koulussa on jo toinen. Tia pelasi golfia ja opiskeli Tennesseen boarding schoolissa jo siis viime vuonnakin ja tänä vuonna hän on high schoolin viimeisellä Senior luokalla ja valmistuu ylioppilaaksi USA:sta keväällä 2016.

“Hyvin on taas lähtenyt kouluvuosi ja golf käyntiin. Tosi outoa, että tänä vuonna olen voinut puhua englannin lisäksi myös suomea golf kentällä, kun olin niin tottunut olemaan ainut suomalainen koulussamme viime vuonna! Meillä on tosi hyvä golfjoukkue tänä vuonna ja vähän haikein mielin mietin jo, että tämä upea kausi on viimeiseni high schoolissa. On vaikeaa sanoa yhtä parasta asiaa koulussani ja golf ohjelmassa, sillä hyviä puolia kokemuksessa on ollut niin paljon kaiken kaikkiaan”.

Emilia, Minnesota:

EM

Emilia valitsi lähteä opiskelemaan ja pelaamaan golfia Minnesotan osavaltioon. Harjoitusfasiliteetit ovat upeat koulun omalla golf kentällä kävelymatkan päässä pääcampuksesta. Emilialle tuli heti ensimmäisestä kotikisasta voitto ja seuraava kisa pelataan parin viikon päästä Michiganissa.

“Meillä on ihan uusi golf training center, missä todella hienot kamerasysteemit ja harjoitus alueet. Pääsen treenaan golfia koulupäivinä keskellä päivää tuntien välissä ja koko joukkueena treenaamme kuntosalilla valmentajan johdolla myös 2 kertaa viikossa. Kokonaisuus todella mukava, tykkään varsinkin siitä että treenit on osa lukujärjestystä”.

“Treeneihin on helppo mennä koulun omalle golf kentälle johon valmentajat heittää meidät aina päärakennukselta arkena ja viikonloppuisin kävelen sinne treenaamaan. Valmentajat järjestävät myös pelejä viikonlopuille. Treenit on minulle hyvin tehokkaat ja saan hyvin huomiota kahdelta valmentajaltani. Voin jopa usein saada valmentajan itselleni. Toinen jää ohjaamaan muita ja toinen tulee kanssani kentälle pelaamaan”.

Kiira, Georgia

K

Kiira sekä hänen pikkuveljensä Paavo opiskelevat samaisessa koulussa Georgian osavaltiossa. Toiveena oli alun perin löytää koulu, jossa olisi hyvät puitteet pelaamiseen ja harjoitteluun niin maajoukkuegolfari Kiiralle, kuin jalkapalloilijaveli Paavolle.

“Alku täällä oli suhteellisen vaikeaa, varsinkin koulussa, koska ensimmäistä kertaa opiskelee käyttäen englantia. Nyt menee jo tosi hyvin ja mun keskiarvoni on 90% (Suomessa 9 tai 10) mihin olen tyytyväinen. Tosi paljon on kotitehtäviä, mikä on tosi erilaista verrattuna Suomeen”.

“Tyypillinen viikko-ohjelma on koulua klo 8.30-15.15 ja tiistaista perjantaihin golfia koulun jälkeen klo 16-18 ja viikonloppuisin mennään myös kerran pelaamaan ellei ole kisoja. Maanantaisin ei oo golffia, mutta maanantai ja torstai aamuisin on vapaaehtoista kuntosaliharjoittelua klo 6.00. Joka arki-ilta on study hall 19.30-21.30, jolloin opiskellaan omassa huoneessa tai kirjastossa kavereiden kanssa”.

“Golf akatemia on tosi erilainen kun mitä olisin odottanut. Pelataan tosi paljon ja aika paljon saa tehdä itsekseen ja pyytää myös tiettyihin juttuihin valmennusta. Mulla on ollut tähän mennessä kahdet kisat, joista ensimmäiset olivat Alabamassa ja voitin ne. Tulimme toisista kisoista juuri eilen kotiin Myrtle Beachilta South Carolinasta, joissa sijoituin toiseksi, vaikka en pelannu omasta mielestäni kovin hyvin. Olen tykännyt olla täällä tosi paljon, erityisesti, koska ihmiset ovat niin ystävällisiä ja mukavia”.